EkologiaFi

Raisioagrolta luomurehuja koko Suomeen

2012-03-07T12:10:00.001+02:00

Julkaisimme tänään lehdistötiedotteen, jossa kerrotaan Raisioagron ja ItäMaidon yhteistyöstä. Ensimmäistä kertaa luomurehua on kattavasti saatavilla koko Suomessa! Luomumaidon ja -lihan kysyntä Suomessa on kasvanut, joten myös luomurehun tuotannolle on lisätarvetta.

Hankimme valtaosan käyttämästämme viljasta suomalaisilta sopimusviljelijöiltämme, joita on yli 2500. Yhteistyöhankkeen myötä laajennamme luomuviljojen ja valkuaiskasvien (luomurypsi, -härkäpapu ja -herne) sopimusviljelyä. Tavoitteenamme on lisätä luomurehujen kotimaisuusastetta nykyisestä. Tällä hetkellä kaikista suomalaisista maatiloista 6,3 prosentilla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta. Koko maan peltopinta-alasta luomua tai siihen siirtymävaiheessa on 8,1 prosenttia.

Luomurehu valmistetaan Raisioagron tuotemerkillä Valio-ryhmään kuuluvan Osuuskunta ItäMaidon Liperin Myllyssä. Luomutuotanto alkaa ensi syksynä ja Liperin Mylly siirtyy silloin rehujen osalta kokonaan luomutuotantoon.

Mitä on luomurehu?

Luomurehut valmistetaan luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista ja luomurehujen valmistajia valvotaan vuotuisilla tarkastuskäynneillä. Luomurehuissa merkintä "luonnonmukaisesti tuotettu" viittaa valvottuun luomurehuun. Luonnonmukaisesti tuotettujen rehujen valvonnasta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Luonnonmukaisesti tuotettujen rehujen valmistusta ja valvontaa säätelee myös rehulaki. Lisätietoja www.evira.fi

Elovena Täysjyvämurojen alkuperä

2012-02-27T11:45:00.001+02:00

Juttu on julkaistu blogissamme alunperin 3.6.2011, ja sen tietoja on täydennetty 27.2.2012.

Kauppalehti.fi uutisoi maanantaina 30.5.2011 suomalaisille tuttujen elintarvikkeiden alkuperästä. Jutussa todetaan, että Elovena Kauramurot valmistetaan Saksassa. Samansisältöinen uutinen on julkaistu myös Savon Sanomissa 18.1.2012, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Talouselämässä 24.2.2012.

Kauramurot valmistetaan Saksassa suomalaisesta kaurasta, koska vastaavaa tuotantoteknologiaa ei löydy Suomesta. Kaikki muut Elovena-tuotteet valmistetaan Suomessa suomalaisesta kaurasta.

Kaikkien Elovena-tuotteiden kaura on suomalaista

Kaura on yksi harvoista viljoista, jonka suhteen Suomi on omavarainen. Kaikissa Elovena-tuotteissa käytettävän kauran viljelevät Raision suomalaiset sopimusviljelijät - niin myös Elovena Täysjyvämurojen kauran.

Suurin osa sopimuskaurasta viljellään lähellä myllyä ja kuljetetaan tiloilta suoraan Raisiolle. Sopimusviljelyllä Raisio varmistaa, että Elovena-tuotteet valmistetaan ravintosisällöltään parhaista kauralajikkeista ja laatu pysyy erinomaisena.

Kauppalehti.fi:n uutinen (30.5.2011)
Savon Sanomien uutinen (18.1.2012)
Maaseudun Tulevaisuuden uutinen (24.2.2012)
Talouselämän uutinen (24.2.2012)

Ekoarkiruoka: Mikä saa kuluttajat muuttamaan toimintatapojaan?

2012-01-17T13:48:00.001+02:00

WWF Suomen ja Raision Tieto ja tahto teoiksi - ekologisista ruokavalinnoista arkipäivää seminaarissa Kuluttajatutkimuskeskuksen Eva Heiskanen kertoo mikä saa kuluttajat muuttamaan toimintatapojaan.

Klikkaa maksuton live-lähetys ja ohjelma auki tästä
Twitter #ekoarkiruoka

Eva Heiskanen toimii tutkimusprofessorina Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Kuluttajatutkimuskeskussa. Kuluttajatutkimuskeskus on valtion sektoritutkimuslaitos, joka tutkii ja ennakoi kulutusyhteiskunnan, kuluttajakäyttäytymisen ja markkinoiden muutoksia. Eva on koordinoinut laajaa EU-hanketta, jossa kehitettiin työkaluja energian käyttötapojen muuttamiseen. Muut ajankohtaiset hankkeet liittyvät innovaatioihin sekä ruoan ja asumisen ilmastovaikutusten ohjauskeinoihin.

Ekoarkiruoka: Vastuullisuuden lähteillä

2012-01-17T12:57:00.000+02:00

WWF Suomen ja Raision Tieto ja tahto teoiksi - ekologisista ruokavalinnoista arkipäivää seminaarin toisesta puheenvuorosta vastaa WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder, joka vie meidät vastuullisuuden alkulähteille.

Klikkaa maksuton live-lähetys ja ohjelma auki tästä
Twitter #ekoarkiruoka

Liisa Rohweder on monipuolisesti perehtynyt kestävään kehitykseen ja yritysten vastuullisuuteen. Hän on mm. väitellyt kestävästä kehityksestä Helsingin kauppakorkeakoulussa (Aalto yliopisto) vuonna 2000 ja julkaissut yhteensä 8 kirjaa ja lähes 100 artikkelia. WWF Suomen pääsihteerin tehtävän lisäksi Liisa on kansainvälisen WWF:n markkinointi- ja viestintäkomitean puheenjohtaja vastaten WWF verkoston brändi-, viestintä- ja markkinointistrategiasta sekä sen toimeenpanosta.

Ekoarkiruoka: Voiko valtio ohjata kuluttajien ruokavalintoja ekologisemmiksi ja miten?

2012-01-17T12:11:00.000+02:00

WWF Suomen ja Raision Tieto ja tahto teoiksi - ekologisista ruokavalinnoista arkipäivää seminaarin ensimmäinen puheenvuoro on alkamassa tuota pikaa. Tapahtuman puheenjohtaja, Raisio-konsernin toimitusjohtaja Matti Rihko toivottaa tervetulleeksi ympäristöministeri Ville Niinistön.

Klikkaa maksuton live-lähetys ja ohjelma auki tästä
Twitter #ekoarkiruoka

Ville Niinistö puhuu siitä voiko valtio ohjata kuluttajien ruokavalintoja ekologisemmiksi ja miten. Turkulainen Niinistö on ympäristöministeri ja vihreiden puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja poliittisen historian tutkija. Hän on näkyvimpiä uuden sukupolven poliitikkojamme, jolle ympäristöasiat ovat itsestään selviä osia elämää. Erityisesti hän arvostaa suomalaisia luontoarvoja, kuten puhdasta vettä ja ruokaa, jotka ovat hyvinvointimme perusta. Ympäristöministerinä Niinistön ensimmäisiin avauksiin kuului aloite maatalouden ympäristötuen uudistamisesta.

Kiinnostaako ekologinen ruoka?

2012-01-05T10:36:00.000+02:00

Hyvä! Järjestämme nimittäin yhdessä WWF:n kanssa 17.1. seminaarin, jossa pohditaan sitä kuinka ekologisista ruokavalinnoista tehtäisiin massojen arkipäivää. Mikä parasta, olet tervetullut mukaan :)

Tapahtuman puhujina ovat ympäristöministeri Ville Niinistö, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder, Raisio-konsernin toimitusjohtaja Matti Rihko, Raisio-konsernin tutkimus- ja kehityspäällikkö Mira Povelainen, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Eva Heiskanen, EkoCentrian hankepäällikkö Irma Kärkkäinen, Raisio-konsernin markkinointipäällikkö Annika Suominen, ja panelisteina Citymarket-kauppias Hannu Aaltonen, Kodin Kuvalehden päätoimittaja Minna McGill, WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, Ravintola Olon keittiömestari Pekka Terävä, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, ja Irma Kärkkäinen.

Suomalaisista 35% on kiinnostunut toimimaan ympäristön hyväksi ruokavalintojensa kautta. Mutta miten tiedosta ja tahdosta tulisi arkipäivän tekoja? Seminaarissa Suomen parhaat asiantuntijat taustoittavat ja esittävät ratkaisuja kuluttajien arkipäivän ekologisten ruokavalintojen ristipaineen helpottamiseksi.

Maksuton webcasting* löytyy täältä 17.1.
- Halutessasi voit ilmoittautua tapahtumaan osoitteeseen marika.kelokari[ät]raisio.com, tai Facebookissa.

Keskustelu Twitterissä hashtagilla #ekoarkiruoka. Twiittaa ja levitä kutsua!

*Netti-tv-lähetys, jonka voit katsoa tapahtumapäivänä tai jälkikäteen.

Oljesta saadaan ruokaketjun hiilijalanjälkeä pienentävää bioenergiaa

2011-12-14T10:30:00.001+02:00

Viljanviljelyn sivutuotteena syntyvässä oljessa piilee merkittävä bioenergiapotentiaali. Suomessa olki on lähes hyödyntämätön bioenergian raaka-aine, jota käytetään lähinnä kuivikkeena kotieläintiloilla sekä energiantuottannossa pienissä maatilojen lämpölaitoksissa. Pelkästään Varsinais-Suomen alueella olkea olisi saatavana 200 tuulivoimalan energiamäärän verran vuodessa, eli n. 1,8 TWh.

Oljen hyödyntäminen bioenergiaksi vähentäisi merkittävästi myös ruokaketjun hiilijalanjälkeä. Raision Closed Circuit Cultivation CCC® -konseptin laskelmien mukaan viljanviljelyn hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 5%, kun olki kerätään energiaksi. Nykyisin olki silputaan pellon pinnalle tai kynnetään maan sisään. Maatuessaan oljesta vapautuu typpeä, joka osittain haihtuu ilmakehään muodossa, josta syntyy voimakasta kasvihuonekaasua typpioksiduulia. Typpioksiduulin muodostuminen voidaan estää, kun olki korjataan pelloilta.

Oljen poltto alkoi Naantalissa

Bioenergiaa tullaan lisäämään ilmaston muutoksen hillitsemiseksi ja kestävän globaalin energiahuollon turvaamiseksi. Käynnistimme Raisio-konsernissa viime keväänä pilottiprojektin, jonka tarkoituksena on oljen energiakäytön toteutukseen ja kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Olkien energiakäytöstä sovittiin Fortumin Naantalin voimalaitoksen kanssa, jossa oljen poltto aloitettiin 8.12.2011.

Oljen hankinnan kannalta keskeistä on selvittää viljelijöiden kiinnostus myydä olkea energiakäyttöön. Pilottiprojektin mittakaavassa kiinnostuneita viljelijöitä löytyi runsaasti; enemmän kuin mukaan voitiin ottaa.
Pilotoinnissa on onnistuttu määrittelemään tekijät, joiden avulla oljen korjuu ja logistiikka kyetään saamaan tehokkaaksi oljen laajempaa hyödyntämistä varten. Oljen ympärivuotista energiahyötykäyttöä ajatellen on lisäksi käynnissä varastointikoe, jossa on selvitetään olkipaalien pidempiaikaista varastointia.

Lue lisää
Rannikkoseutu: Oljen käyttö vielä hankalaa Fortumilla (8.2.2011)
TS: Oljen poltto alkoi Naantalin voimalassa (8.2.2011)
TS: Kuvia: Olkienergiaa Fortumilta (8.2.2011)

Oats and environment

2011-10-19T13:09:00.000+03:00

Raisio's R&D manager Mira Povelainen gave a presentation on the topic Oats and environment at the Nordic Oat Day and New Nordic Food Congress on 12 Oct 2011.

Oats and environment

View more presentations from Raisio Group

Luonto lähellä: Rypsistä uusiutuvaa dieseliä

2011-10-04T09:19:00.000+03:00

Ykkösen Aamu-tv:n kuvausryhmä kävi syyskuun alussa Raisio-konsernin Raision tehdasalueella kuvaamassa rypsin ja rapsin käsittelyä. Luonto lähellä: Rypsistä uusiutuvaa dieseliä -ohjelma kertoo näistä merkittävimmistä Suomessa viljeltävistä öljykasveista.

Pääosa rypsin sadosta käytetään valkuaislähteenä kotieläintenrehujen valmistuksessa. Suomessa kotieläinketjun valkuaisomavaraisuus on toistaiseksi vain noin 20%. Kotitalouksille tutumpi rypsiöljy syntyy siemenpuristamossa tavallaan rehuvalkuaistuotannon sivutuotteena.

Neste Oil ja Raisio sopivat syksyllä 2010, että ravintotuotannosta ylijäävä rypsiöljy käytetään uusiutuvan dieselin raaka-aineena. Neste Oilin kehittämä tuotantomenetelmä on joustava, joten uusiutuvan dieselin valmistukseen sopivat erilaisten kasviöljyjen lisäksi erilaiset jäterasvat ja -öljyt, tulevaisuudessa jopa levien ja bakteerien tuottamat öljyt.

Kuka luonnonystävä kuvassa? Vastaa ja voita!

2011-09-15T13:22:00.001+03:00

Raision tehdasalueella kuvattiin viime viikolla osa 550. jaksosta erääseen maanantaina tv:stä tulevaan luontoaiheiseen sarjaan. Tunnistatko kameraan päin katsovan ohjelman toimittajan? Vastaa ja voita!

Arvomme oikein vastanneiden kesken 3+3 Raision tuotepakettia. 3 oikein vastanneille ja 3 heidän kutsumilleen UUSILLE EkologiaFi -tykkääjille tai tämän blogin lukijoille! Kutsu siis kaverisi mukaan! Arvonta suoritetaan jo huomenna 16.9. klo 15 maissa.

Vastaa tästä
Jätä kommenttiin vastauksesi lisäksi nimesi tai nimimerkkisi. Julkaisemme voittajien nimet blogissamme ja Facebook-sivullamme huomenna, sekä otamme henkilökohtaisesti yhteyttä yhteystietonsa jättäneisiin voittajiin.

AL: Hiilimerkki kertoo tuotteen ilmastokuorman

2011-09-08T11:36:00.000+03:00

Aamulehti kirjoitti eilen ruoan hiilijalanjälkimerkinnöistä, ja me saimme luvan näyttää jutun teille myös täällä blogissamme! Kiitos Aamulehti!

Saarioinen on ottanut käyttöön Raision kehittämän hiiliviuhkan broilerpakkauksissaan. Saarioinen on Suomen ensimmäinen lihatuotteeseen hiilijalanjälkimerkinnän lisännyt yhtiö!

Klikkaa kuvaa lukeaksesi koko jutun

Vesi - yksi tärkeimmistä resursseistamme

2011-09-08T10:12:00.002+03:00

"Nykyisillä ruoan päätuotantoalueilla tullaan kohtaamaan ongelmia veden riittävyyden kanssa." Aki kävi vieraskynäilemässä Mindo.fi:n blogiin veden merkityksestä, käy sinä lukemassa!

Mindo.fi -sivusto on muutenkin tutustumisen arvoinen! Se on maailman ensimmäinen ruoanlaittajien verkkoyhteisö, jossa voi nähdä kuinka ympäristöystävällistä ruokaa laitat. Paljon ihania reseptejä ja niiden hiilijalanjäljet!

Uusi erä Elovena kaura-vehnä Luomu-Paahtopaloja vedetään pois kaupoista

2011-07-12T14:09:00.002+03:00

Olemme vetäneet markkinoilta pois kaksi erää Elovena kaura-vehnä Luomu-Paahtopaloja. Pahoittelemme tapahtunutta ja korvaamme virheelliset tuotteet mielellämme niitä ostaneille. Kuluttajia pyydetään hävittämään tuotteet, joiden parasta ennen päiväys on 05.08.11 tai 20.08.11. Elovena kaura-vehnä Luomu-Paahtopalojen tuotanto on keskeytetty virheen syyn selvittämisen ajaksi.

Elovena kaura-vehnä Luomu-Paahtopalat

Elovena Paahtopalojen pitkä säilyvyysaika

Takaisinvetoa koskevien nettikeskustelujen yhteydessä huomiota on herättänyt erityisesti leivän pitkä säilymisaika. Elovena Paahtopalat ovat täysin säilöntä- ja lisäaineettomia. Normaalisti Elovena Paahtopalojen säilyvyyden takaa uudenlainen pakkaus, josta on pakkaushetkellä syrjäytetty happi. Pakkauksen ideana on säilyttää täysin lisäaineettomat leivät pitkään, ja siten vähentää hävikin määrää kotona ja kaupassa. Valitettavasti 05.08.11 vanhenevat leivät pilaantuivat hiivakasvuston vuoksi, ja uudessa erässä, parasta ennen 20.8.11, arvellaan olevan kyse samasta laatuvirheestä.

Raisio hyvittää virheelliset tuotteet

Lehdistötiedotteissamme pyysimme leipää ostaneita henkilöitä hävittämään tuotteet itse, sillä on parempi heittää pilaantuneet tuotteet roskiin kuin palauttaa ne kauppaan. Korvaamme virheelliset tuotteet mielellämme. Tuotteen ostaneet kuluttajat voivat ottaa yhteyttä kuluttajapalveluumme.

Lehdistötiedote 12.7.2011

Sinä ja ruoka -kyselyn voittajat

2011-07-08T14:36:00.000+03:00

Raisio ja WWF järjestivät kesäkuussa Sinä ja ruoka -kyselyn selvittääkseen suomalaisten arvostuksia ruoan suhteen. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin upeita tuotepalkintoja, ja pääpalkinnon voittaja pääsee viiden ystävänsä kanssa nauttimaan elämyslomasta Storfinnhova Gårdin maisemiin. Voittajilla on luvassa kokkailua, vaellusta, saunomista graniittisessa savusaunassa ja yöt aidoissa puumajoissa!

Pääpalkinto, elämyksellinen päivä ja yö Storfinnhova Gårdin puumajoissa
Raija Peltoniemi, Tampere

Tuotepalkintojen voittajat saavat postissa myös maukkaan tuotepaketin Raisiolta. Paketista löytyy Elovena Uuniomena-Toffee sekä Tumma Suklaa välipalakeksejä,Ohrahelmiä, Sunnuntai Ruispizzamix ja Leipä-ja Muffinsimix Yrtti-Tomaatti, sekä Elovena luomupuuroja: hitaasti haudutettava luomu kaurahiutale ja luomu pikapuuro mustikka-wanhanajan vanilja.

Globe Hope for WWF pussukka ja Raision tuotepaketti
Jenni Lahtinen, Kuhmoinen
Raija Arminen, Riihimäki
Minna Haapasilta, Jämijärvi

Globe Hope for WWF usb-tikku ja Raision tuotepaketti
Tarja Ouvinen-Salja, Vantaa

Globe Hope for WWF olkalaukku ja Raision tuotepaketti
Sari Vahtola, Oulu

Kaiku for WWF pussukka reilun kaupan puuvillaa ja Raision tuotepaketti
Maaret Naski, Nakkila
Eeva Salonen, Punkalaidun
Sari Rissanen, Lahti
Anne Hagman, Kämmenniemi
Marja-Leena Nieminen, Helsinki

Elovena ekokassi ja Raision tuotepaketti
Sirpa Rekola, Harjavalta
Heikki Talvitie, Jalasjärvi
Erja Kansanaho, Jämsänkoski
Kari Eloranta, Naantali
Tuula Sipilä, Helsinki

ONNEA VOITTAJILLE ja ihanaa kesää kaikille!

Erä Elovena kaura-vehnä Luomu-Paahtopaloja vedetään pois kaupoista

2011-07-06T09:13:00.002+03:00

Elovena kaura-vehnä Luomu-Paahtopal

Lue tästä päivitettyä tietoa takaisinvedosta 12.7.2011

Julkaisimme eilen lehdistötiedotteen, jossa kerrottiin yhden erän Elovena kaura-vehnä Luomu-Paahtopaloja olevan osittain pilaantunut. Koko erä vedetään takaisin ja kuluttajia pyydetään hävittämään kaikki tuotteet, joiden parasta ennen päivä on 05.08.11. Parasta ennen -päiväys on merkitty tuotteen vasempaan yläkulmaan. Tuotteen ostaneet kuluttajat voivat ottaa tarvittaessa yhteyttä Raision Kuluttajapalveluun.

Ruoan puhtaus ja turvallisuus on suomalaisille ja Raisiolle tärkeä asia. Pahoittelemme kovasti tapahtunutta. Havaitsimme tuotevirheen itse, ja toimintatapamme mukaisesti reagoimme siihen heti. Takaisinveto aloitettiin heti kun tuotevirhe oli havaittu. Toimimme näin jatkossakin ja korvaamme virheelliset tuotteet kuluttajille mielellämme.

Vieraskynä: Muuttuva Saaristomeri – näemmekö meren vedeltä?

2011-07-04T07:50:00.002+03:00

Ylpeänä esittelemme ensimmäisen vieraskynämme. Turun kaupungin ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen kirjoitti Saaristomeren tilasta. Kiitos.

Vanha suomalainen sanonta väittää, että on vaikeaa erottaa metsää puilta. Vesien, meren tai järven osalta ei samankaltaista sanontaa tunneta. Arvelen kuitenkin, että esimerkiksi merta katsoessaan ihmiset useimmiten ajattelevat vain näkemäänsä, vettä ja sitä ympäröivää saarten ja rantojen maisemaa, kenties myös vedessä uivia lintuja, mutta pinnan alle ei ajatus useinkaan ulotu.


Utö, 19.7.2007. Anssi Koskinen

Meren ekosysteemissä kuitenkin lähes kaikki tapahtuu ihmissilmien ulottumattomissa. Perustuotannosta vastaavat mikroskooppisen pienet levät. Niitä syövät planktoneläimet ovat myös valtaosin pieniä, tuskin silmällä nähtäviä. Meren laajoista ravintoketjuista kalat tunnemme osittain, samoin muutamat vedessä kasvavat putkilokasvit. Myös monet merilinnut ovat tuttuja, mutta minkki, saukko, hylje tai piisami osuu sen sijaan harvoin tavallisen saaristossa kulkijan reitille.

Saaristomeren äärellä kesäänsä viettäneet ovat viime vuosina havainneet ympäristössään tapahtuneita monia muutoksia. Rantavyöhykkeiden tunnuslaji rakkolevä lähes hävisi Saaristomereltä pari vuosikymmentä sitten. Tilalle on tullut runsaasti muuta levää, erityisesti rihmaleviä, jotka kuoltuaan ajelehtivat ruman näköisinä kuolleina paakkuina rantavesissä ja vähentävät ihmisten uinti-intoa. Sinilevälautat ilmestyvät ajoittain nopeasti, kasvavat suuriksi ja kuollessaan turmelevat uimavedet. Hauki ei tartu uistimeen kuten ennen.

Loppukesän Itämerta Maarianhaminan ulkopuolella, 30.7.2005. Anssi Koskinen

Suurimmat muutokset Saaristomeressä ovat tapahtuneet vedenpinnan alla. Kuollut kasvimassa ja laivaliikenteen liikuttelemat sedimentit valtaavat merenpohjaa. Joidenkin kalalajien kutupaikat huononevat, toisten lisääntymisolot taas paranevat. Saaristomeren kalalajisto onkin parissa vuosikymmenessä läpikäynyt voimakkaan muutoksen. Kalan määrä on voimakkaasti kasvanut, mutta kasvu on, kuhaa lukuun ottamatta, kohdistunut pääosin ihmisen kannalta toisarvoisiin lajeihin, särkikaloihin, norssiin, kivinilkkaan ja moniin rantavyöhykkeen pikkukaloihin. Vähentyneitä lajeja ovat mm. turska, hauki ja monin paikoin silakka ja siika. Muutokset kuitenkin tunnetaan huonosti. Paremmin tunnetaan kaloja syövien eläinlajien kuten hylkeiden, merimetson, merikotkan ja eräiden muiden lintujen runsastuminen.

Saaristomeren vedensisäisen maailman myllerrykseen on monia syitä, keskeisin niistä on ravinnetilanteen jyrkkä muutos. 1960-luvulta saakka ravinteiden määrä on jatkuvasti kasvanut, vasta aivan viime vuosina on ravinnevalumien kasvu hidastunut ja osin jopa pysähtynyt. Saaristomereen on kuitenkin päätynyt sen oman valuma-alueen pelloilta tuhansia tonneja typpeä ja fosforia. Nämä peltojen kasvintuotantoon tarkoitetut lannoitekarkulaiset ovat siirtäneet vesiin päädyttyään tuotantoa maalta merelle ja nostaneet sen paikoin peltojen tuotannon tasolle, ajoittain jopa korkeammaksikin.

Nykyisin Saaristomeren ravinnevalumien vähentämiseksi ponnistellaan voimakkaasti. Valtioneuvoston joulukuussa 2009 tekemän päätöksen mukaan Saaristomeren ravinnekuorma pitää puolittaa nykyisestä vuoteen 2015 mennessä. Viime vuonna hallitus sitoutui toimenpiteisiin, jotta Saaristomeri saavuttaisi ekologisesti hyvän tilan vuoteen 2021 mennessä. Nämä linjaukset tarkoittavat, että esimerkiksi Aurajoen valuma-alueella fosforikuormaa pitää vähentää 30 tonnia vuodessa ja Paimionjoella vielä hieman enemmän. Tehostettuja toimia siis todella tarvitaan ja uuden hallitusohjelman Itämerikirjaukset antavat toivoa niiden edistymiselle.

Aurajoki, 14.5.2008. Don Wright

Onkin syytä uskoa, että maatalouden päästöissä tulee lähivuosina tapahtumaan merkittävä vähennys. Se edellyttää paitsi uusien keinojen käyttöön ottoa myös laaja-alaista asiasta tiedottamista ja tiedon viemistä viljelykäytäntöihin. Päästöjen vähentämisen ohella lähivuosina joudutaan panostamaan myös veteen jo joutuneiden ravinteiden keräämiseen pois vesisysteemistä ja palauttamiseen takaisin viljely-kiertoon. Suomesta halutaan ravinteiden kierrätyksen mallimaa.

Saaristomeren suojelurahasto on lyhyen toimintansa aikana pyrkinyt edistämään meren suojelua mm. tukemalla neuvontaa ja uusien innovatiivisten keinojen kehittämistä vesien tilan parantamiseen. Työn alla ovat mm. käytöstä poistuvien vesi- ja jätevesilaitosten käyttö fosforinpoistoon jokivesistä, kosteikkojen ja saostusaltaiden rakentaminen, vesikasvien ja roskakalan poistaminen vedestä, merimetsojen ulostefosforin talteenotto, aktiivihiilen käyttö ravinteiden sidonnassa ja tietenkin tiedottaminen suojelutoimien tarpeellisuudesta. Tavoite Saaristomeren tilan parantamiseksi on vaativa ja siihen tarvitaan paitsi maanviljelijöiden, kuntien ja valtiovallan panostusta, myös yksityisten ihmisten ja yritysten apua, tukea ja tekoja. Parempaan tulevaisuuteen kannattaa kuitenkin uskoa.

Vastuullinen elintarvikeketju

2011-06-22T14:53:00.002+03:00

Kestävän liiketoiminnan taustalla on kolme tukipilaria: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu. Olemassaolonsa turvaamiseksi yrityksen tulee toiminnassaan ottaa huomioon näiden kolmen tukipilarin asettamat vaatimukset. Raisiolle vastuullisuuden mittaaminen ja kehittäminen on luonnollinen osa toimintaa. Paikalliset ja globaalit ruoantuotannon haasteet ovat nostaneet koko elintarvikeketjun vastuullisuusasiat vahvasti esille.

Suomalainen elintarvikeketju on lähtenyt MTT:n johdolla kehittämään suomalaisen elintarvikeketjun vastuullisuutta liiketoimintamahdollisuudeksi FoodChainCR -hankkeessa. Elintarvikeketjulle on tunnistettu tämän hankkeen puitteissa seitsemän vastuullisuuden ulottuvuutta.

Lähde

Kuinka vastuullisuutta sitten voidaan mitata? Tähän kysymykseen haettiin vastauksia ja mittareita n. 70 elintarvikealan toimijan, tutkijan, hallinnonedustajan sekä tärkeimpien sidosryhmien yhteisessä työpajassa torstaina 16.6.2011. Keskustelu mittareista oli vilkasta ja erinomaisia mittareita myös syntyi. Nähtäväksi jää, mitkä niistä tulevat käyttöön.

Ympäristövastuun mittaaminen

Itse osallistuin ympäristövastuun mittaamista käsitelleeseen ryhmään, jossa oli edustettuina muun muassa Suomen ympäristökeskus SYKE, WWF sekä Greenpeace. Hankkeen tutkimusryhmä oli antanut meille pohdittavaksi 5 vastuullisuuden kriteeriä sekä 10 mittaria näille kriteereille.

Tutkimusryhmä oli selvästi suunnannut mittareiden laadinnassa katseen tulevaisuuteen. Valtaosa mittareista vaatii elinkaariarvioinnin suorittamisen, jolle suomalaisen elintarvikeketjun osalta vielä haetaan yhteisiä toimintatapoja. Tällainen mittarien valinta hieman hämmentää, koska elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia on elinkaarimallintamisella tutkittu vielä verrattain lyhyen aikaa. Tämän lisäksi mittarit ympäristövaikutusten osalta poikkeavat jonkin verran yleisesti käytössä olevista yhteiskuntavastuuraportointimalleista. Hankkeen päätarkoituksena on kuitenkin hakea vastuullisen toiminnan liiketoimintamahdollisuuksia. Näen, että jos ja kun nämä mittarit ja käytännöt saadaan hyödynnettyä koko suomalaisessa elintarvikeketjussa, tulemme saamaan vastuullisesta toiminnasta etua Euroopan ja maailman elintarvikemarkkinoilla.

Millainen vastuullisuus on sinusta tärkeää?

Mitä osa-alueita sinä näet tärkeäksi elintarvikeketjun vastuullisuudessa. Vastaa WWF:n ja Raisio kyselyyn ja kerro mielipiteesi. Vastanneiden kesken arvomme elämyksellisen yöpymisen Storfinnhova Gårdin puumajoissa upeaa ohjelmaa unohtamatta, sekä Raision ja WWF:n tuotepalkintoja.

Kestävän kehityksen trendit ja tulevaisuus puhutti Tampereella

2011-06-14T12:23:00.004+03:00

Tampereen yliopistolle kokoontui 9-10. kesäkuuta yli 150 tulevaisuuden ja kestävän kehityksen tutkijaa keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia erilaisista kestävän kehityksen ulottuvuuksista.
Kansainvälinen Trends and future of sustainable development konferenssin järjestäjänä toimi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus.

Kestävän kehityksen monista ulottuvuuksista antaa hyvin kuvaa erilaisten aihekokonaisuuksien määrä. Yhteensä 11 aihekokonaisuuden sisälle oli koottu lähes 90 erilaista kestävän kehityksen tutkimushanketta, jotka käsittelivät muun muassa kestävän kehityksen indikaattoreita, kestävää kulutusta, yritysten yhteiskuntavastuuta, kestävää energiantuotantoa sekä kestävyysnäkökulmia tuotesuunnittelussa.

Maanviljely ja ruokaketju oli myös vahvasti esillä erilaisissa tutkimushankkeissa. Näissä tutkimushankkeissa käsiteltiin muun muassa kestävän kehityksen indikaattoreita, kestävää kulutusta, yhteiskunnan ja kestävän kehityksen suhteita, kestäviä kuljetustapoja sekä kestävää energiantuotantoa. Tutkimuksissa oli tarkasteltu esimerkiksi maatalouden hallinnollisia ohjauskeinoja, bioenergian ja ruoantuotannon maankäyttöä sekä maanviljelyn kehityskohteita ja uusia mahdollisuuksia.

Maatalous ja ruokaketju on siis vahvasti esillä erilaisissa kestävän kehityksen haasteissa ja ratkaisumalleissa. Myös kulutuksella ja kulutuskäyttäytymistä säätelevillä tekijöillä on ratkaiseva rooli siinä, kuinka kestävälle uralle ihmiskunta voi asettua. Tarvitsemme erilaisia tapoja mitata ja ilmaista kestävän kehityksen suuntaa, jotta kehityksen suuntaa voidaan ohjata tiedolla.

Akin esitys hiilijalanjälkiseminaarista

2011-06-14T11:35:00.003+03:00

Hiilijalanjäljen laskennalle ja merkitsemiselle haetaan Suomessa yhdenmukaista tapaa. Esittelin Raision tapa laskea ja viestiä tuotteiden hiilijalanjälkiä 6.6.2011 MTT:n Climate Communication -hankkeen loppuseminaarissa. Tässä esitykseni taustamateriaali:

Jo 30 hiilimerkittyä tuotetta - Miten laskentaa toteutetaan ja päivitetään?

View more presentations from Raisio Group

Lisätietoja hiilijalanjäljen laskennasta ja Raision hiilijalanjälkimerkinnän taustoista löytyy Ekologia.fi -sivustolta.

Climate Communication -loppuseminaarin kaikki materiaalit

Hiilijalanjälkimerkki voisi olla globaalisti vertailukelpoinen

2011-06-08T23:52:00.002+03:00

Hiilijalanjälkimerkki kertoo tuotteen ilmastovaikutuksesta. Se ilmaisee ilmakehään vapautuneiden kasvihuonekaasujen määrän tuotteen tuotantoketjussa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat ainoita globaalisti vertailukelpoisia päästöjä. Hiilijalanjälkien laskenta- ja merkintätavat eivät kuitenkaan ole kansainvälisesti yhteneviä, mutta Suomessa yhteistä linjaa haetaan MTT:n Climate Communication- ja Foodprint -hankkeissa.

Suomalaisista tuotteista löytyy tällä hetkellä kaksi erilaista hiilimerkkiä, joissa on sama mitta-asteikko. Yhtenäisellä mitta-asteikolla tuotteen hiilijalanjälkeä esittäviä merkkejä löytyy siis jo yli 30 kotimaisesta tuotteesta. Suurimmassa osassa kotimaisista hiilijalanjälkimerkityistä tuotteista on Raision kehittämä hiiliviuhka. Mitään muuta ympäristömerkintää kotimaisissa elintarvikkeissa ei vielä ole.

Raision hiilimerkkiä saavat käyttää
kustannuksitta muutkin samaa hiili-
jalanjäljen laskentatapaa noudattavat
yritykset.

35% suomalaisista haluaa ympäristötietoa. Entä sinä?

Vuonna 2009 toteuttu Climate Focus -tutkimus paljasti, että suomalaisista ja pohjoismaalaisista noin kolmasosa on valmis toimimaan ympäristön hyväksi. Yritysten toimintaa hiilijalanjälkilaskenta voi parantaa paljastamalla tuotannon kehityskohteita.

Kerro Raisiolle ja WWF:lle mitä mieltä sinä olet. Sinä ja ruoka -kyselymme selvittää kuluttajien halukkuutta mm. elintarvikkeiden pakolliseen hiilimerkintään. Vastanneiden kesken arvomme elämyksellisen yöpymisen Storfinnhova Gårdin puumajoissa upeaa ohjelmaa unohtamatta, sekä Raision ja WWF:n tuotepalkintoja.

Vastaa ja osallistu tästä!

Lue myös: Elintarvikealalla ei ole yhtenäistä mielipidettä ympäristömerkintöjen tulevaisuudesta

Elintarvikealalla ei ole yhtenäistä mielipidettä ympäristömerkintöjen tulevaisuudesta

2011-06-08T23:37:00.001+03:00

Osallistuimme maanantaina 6.6.2011 MTT:n Climate Communication -hankkeen loppuseminaariin, jossa suomalaisen elintarvikeketjun edustajat keskustelivat elintarvikkeiden hiilijalanjälkilaskennasta sekä hiilijalanjälkimerkeistä.

Päivittäistavarakauppa ry:n mielestä elintarvikkeille tulisi saada koko EU:n kattava ympäristömerkintä, jonka saisivat vain tietyn tuoteryhmän ympäristöystävällisimmät tuotteet. Ilmastovaikutusta lukuunottamatta elintarvikkeiden ympäristövaikutukset ovat kuitenkin hyvin paikallisia ongelmia, ja merkkien kriteerien luomisessa jouduttaisiinkin tekemään paljon kompromisseja.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat globaalisti vertailukelpoisia

Raision näkemyksen mukaan ilmastovaikutusta kuvaava hiilijalanjälkimerkki on kuluttajien kannalta selkein tapa esittää tuotteen ilmastovaikutukset. Samalla kannalla ovat myös suomalaiset ympäristöjärjestöt, kuten Suomen Luonnonsuojeluliitto. Climate Communication -hankkeessa hiilimerkkiä kannattivat myös kuluttajajärjestöt. Kasvihuonekaasupäästöt, joista hiilimerkki viestii, ovat ainoita globaalisti vertailukelpoisia ympäristövaikutuksia.

Ruoan hiilimerkintöjen yleistyessä kuluttajan olisi helpompi valita saman tuoteryhmän sisältä vähemmän ympäristöä kuormittava tuote. Esimerkiksi lihan ja salaatin hiilijalanjälkien suora vertailu taas ei ole järkevää, sillä niillä on aivan erilainen merkitys ravitsemuksessamme.

Raisio tukee tavoitetta saada Suomeen yhtenäinen hiilijalanjälkien laskenta- ja merkintätapa. Tavoitteenamme on selkeä, kuluttajaystävällinen ja vertailukelpoinen ympäristötieto, jota laskentatapojen ja merkintöjen kehittyessä voidaan täydentää vaikkapa ravitsemustiedoilla.

Lue myös: Hiilijalanjälkimerkki voisi olla globaalisti vertailukelpoinen

Baltic Sea Action Group, sähköautot, kierrätettävä läppäri, hiilimerkki...

2011-06-03T14:18:00.000+03:00

"Yhtä lailla kuin me tiedostavat kuluttajat otamme ympäristömme ja ilmastonmuutoksen nykyään yhä useammalla tavalla huomioon, samoin tekevät myös maamme vastuulliset yritykset, kaupungit ja kunnat, sekä eri instituutiot."

Juuso Rönkkö, Ympäristö 2011-erikoisjulkaisu

Ilta-Sanomien välissä on tänään ilmestynyt Ympäristö 2011-liite, jossa suomalaiset yritykset ja merkittävät tahot kertovat konkreettisesti ympäristö- ja kestävän kehityksen ratkaisuistaan. Lehdessä on parikin juttua Itämerestä, sekä tietoa matkustamiseen, teknologiaan ja ruokaan liittyvistä ympäristöasioista.

Raision hiilijalanjälkimerkistä löytyy juttu sivulta 11. Hiilimerkki kertoo myös siitä, että raaka-aineiden alkuperä tunnetaan, ja sen laskenta auttaa meitä kehittämään omaa toimintaamme. Kannattaa napata Ilta-Sanomat tänään mukaan!

Vastaa Sinä ja ruoka - kyselyyn, voita elämyksellinen yöpyminen puumajassa!

2011-06-01T12:51:00.000+03:00

WWF ja Raisio-konserni selvittävät yhdessä suomalaisten arvostuksia ruoan suhteen. Kolmannes pohjoismaalaisista kuluttajista on ilmoittanut olevansa valmis toimimaan ympäristön hyväksi. Ostokäyttäytyminen on muuttunut, ja me haluamme selvittää miten. Mitä asioita Sinä arvostat ostaessasi ruokaa?

Sinä, viisi ystävääsi ja unohtumattomat elämykset!

Vastaamalla kyselyyn ja jättämällä yhteystietosi osallistut upeaan kuuden hengen elämyksellisen illan ja yön arvontaan Storfinnhova Gårdin puumajoissa. Ennen yöpymistä parin metrin korkeuteen rakennetuissa puumajoissa voittaja ja hänen viisi ystäväänsä pääsevät nauttimaan opastetusta vaelluksesta, kokkaamaan hyvää lähiruokaa, sekä saunomaan upeassa maanalaisessa graniittisessa savusaunassa. Arvomme lisäksi kaikkien vastaajien kesken WWF:n ja Raision tuotepalkintoja.

Vastaa ja osallistu tästä!

Kaksi eri hiilimerkkiä

2011-05-31T13:11:00.000+03:00

Suomalaisista elintarvikkeista löytyy tällä hetkellä kahta erilaista tuotteen ilmastovaikutusta kuvaavaa hiilijalanjälkimerkkiä. Raision vuonna 2008 lanseeraama hiilimerkki on ehtinyt jo uudistuakin helpommin ymmärrettäväksi hiiliviuhkaksi, ja se löytyy nykyisin jo 30 eri Elovena-, Torino ja Sunnuntai-elintarvikkeesta.

Raision kehittämää merkkiä käyttää myös Hunajayhtymä Suomalaisessa Kukkaishunajassaan, sekä tofuvalmistaja Oy Soya Ab, joka tosin on laittanut merkin näkyviin vain verkkosivuilleen. Fazer on merkinnyt omalla hiilikukallaan Ruispuikula-leivät. Molemmat hiilijalanjälkimerkit käyttävät samaa mittaristoa, mutta olisiko merkkejä ja laskentatapoja silti syytä yhtenäistää?

Raision kehittämä hiilimerkki Lähde

Fazerin Hiilikukka Lähde

Kansainvälistä yhtenäistä laskenta- tai merkintätapaa hiilimerkeille ei ole olemassa. Suomessa yhtenäisiä linjauksia on haettu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Climate Communication -hankkeessa, johon Raisiokin on osallistunut. MTT ja MMM:n Laatuketju järjestävät hankkeen päätteeksi maanantaina 6.6.2011 seminaarin, jossa kerrotaan ja keskustellaan hiilijalanjälkien laskennan viimeisimmistä kehityksistä. Kestävän kehityksen ja biotalouden asiantuntijamme Aki Finér puhuu seminaarissa aiheesta "Jo 30 hiilimerkittyä tuotetta - miten laskentaa toteutetaan ja päivitetään?".

Arjen ekologiaa

2011-05-24T20:51:00.000+03:00

Ruoka, jota ostamme, valmistamme, tilaamme, lämmitämme, otamme kaapista ja lopulta (toivon mukaan*) myös syömme, vaikuttaa elinkaarensa aikana elinympäristöömme monin eri tavoin. Pohjoismaisista kuluttajista jo yli kolmannes on valmis toimimaan ympäristöystävällisemmin. Me kerromme siitä kuinka suomalainen ruokaketju tekee osansa, ja mitä sinä kuluttajana voit tehdä. Arjen ekologialla on suuri merkitys, sillä ruoka aiheuttaa meidän jokaisen päästöistä kolmanneksen.

Jos ruoka, ekologia, ympäristöystävällisyys ja ruokaketjun vastuullinen toiminta kiinnostavat, kirjaudu lukijaksemme tuosta oikealta.

* Me suomalaiset heitämme paljon ruokaa hukkaan, keskimäärin 23kg henkilöä kohden joka vuosi. Lähes puolet tästä ruoasta olisi vielä syömäkelpoista.